Luonnetestit 18.5.2014; Videot ja omat kommentit

Lauantai aamuna vietiin Upi hoitoon Sannan, Tuomaksen, Edyn ja Eemin huomaan ja suunnattiin Taunon & Hilman kanssa Reijolaan luonnetesteihin.

Testaajina toimivat;  
Mia Möller ja Reijo Hynynen

TAUNO LT +112, laukausvarma. 

Ensimmäisenä testiin pääsi Tauno. Ennakkoajatuksia Taunosta minulla oli jonkinverran. Taunossa arvelin olevan vähän pehmeyttä, koska aikuisuuden myötä erityisesti voimakasta ohjaajapehmeyttä on tullut esille. Myös epävakaat alusta ja epämukavat pinnat ovat Taunolle aina olleet vähän ikävä asia, eli tietynlaista heikkoutta sillä saralla on myös ollut tiedossa. Agilitykeinun oppiminen kesti Taunolla todella kauan. Toimintakykyä oletin löytyvän enemmän, koska Tauno on kuitenkin hyvin itsenäinen ja itsenäisiin ratkaisuihin kykenevä koira arjessa. Rauhallinen ja pääosin rauhallisesti reagoiva Tauno on aina ollut eli sinällään tuon terävyyden osalta osasin arvella aikalailla oikein.  Hermorakenteen olisin ehkä olettanut menevän tasapainoisen puolelle, mutta sen nyt näin jo sitten itsekkin testin aikana, että niin ei tule käymään. Taisteluleikkiin en uskonut sen kovinkaan herkästi innostuvan ja 100% avoimena sekä luoksepäästävänä olen sitä aina pitänyt. Laukausvarma myös tiesin Taunon olevan.

1. TOIMINTAKYKY

-1 pieni

2. TERÄVYYS

+1 Pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua.

3. PUOLUSTUSHALU

+3 Kohtuullinen, hillitty.

4. TAISTELUHALU

+2 Kohtuullinen.

5. HERMORAKENNE

+1 Hieman rauhaton

6.TEMPRAMENTTI

+2 Kohtuullisen vilkas

7.KOVUUS

+1 Hieman pehmeä

8. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS

+2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen

9. LAUKAUSPELOTTOMUUS

Laukausvarma

Videot Taunon testin kulusta ja viimeisellä videolla tuomarin palaute kokonaisuudessaan.

Osa yksi.Vähän pitkäpiimäinen pätkä, kun alkukeskustelu ei kunnolla kuulu. Sekoilen tyylikkäästi myös itse väittäen Taunoa ajatuksessani lauman vanhimmaksi koiraksi, mietti varmaan tuomari, että pikkusen jumissa tuo emäntä =D Leikki ja kelkan alkuosuus tässä videossa.

Osa kaksi.Kelkan ohitukset ja hyökkäys minua ja koiraa kohti tässä videossa. Emäntä koheltaa hihnan kanssa, yllätys yllätys. Luoksetulossa Taunoa häiritsi perässä tuleva hihna, en tiedä tulkitsivatko hitaasti tulemisen joksikin muuksi sitten.

Osa kolme.Tässä osiossa yllätys haalarilla ja räminätynnyrin alku.

Osa neljä. Räminätynnyriin tutustuminen.

Osa viisi. Hyökkäys koiraa kohti, kun koira yksin seinässä kiinni.

Osa kuusi.Laukaukset.

Osa seitsemän, palaute.
Pahoittelut niskojen vääntymisestä, isännällä pikku aivopieru ja emännällä taas sanat sekä aivot solmussa, kun kysyttiin kommentteja.

Tauno sai aikalailla näköisensä tuloksen, ainoastaan tosiaan toimintakykyä oletin sillä olevan enemmän ja luoksepäästävyydestä/avoimuudesta en ole samaa mieltä. Pimeässä huoneessa (josta ei loogisestikkaan ole videomateriaalia) Tauno alkoi edetä reippaasti, mutta jumittui sitten ja tarvitsi jonkinverran apuja ennenkuin saapui minun luokse. Määrätietoinen ja nopea minun luokse pyrkiminen ei toteutunut, joten sinällään tulos pitää paikkansa. Toimintakykyä mitattiin toki myös muissa osioissa, mutta pimeä huone oli selkeästi Taunon heikoin hetki asiaan liittyen. Reaktiot haalariin, tynnyriin ja kelkkaan erosivat MH-luonnekuvauksesta jäljellejäävän pelon osalta. MH-kuvauksessa Taunolle ei jäänyt mitään halua väistää tai varoa räminälaitetta tai haalaria, mutta tälläkertaa erityisesti haalari oli melkoinen mörkö uudelleen lähestyttäessä, Tauno teki suorastaan stopin tässä kohtaa. Tätä en sinällää itse osaa selittää mitenkään, miksi koiran suhtauminen samankaltaiseen asiaan on kahdessa testissa noinkin erilainen. Itsekkin kuitenkin näin ja koin, että koira tosiaan väisti erittäin voimakkaasti. MH:ssakin näihin "säikäyttäjiin" tutustumisessa oli hitautta, kuten tässäkin testissä.

Seinässä kiinni ollessa minusta Tauno reagoi hyvin, mutta testaaja olisi halunnut nopeamman ja voimakkaamman reaktion. Minä nään koirasta, ettei se ota uhkaa todesta ja sen takia se ei reagoi heti, vaan vasta tosipaikan tullen. 

Luoksepäästävä ja avoin minusta Tauno oli koko testin ajan eli tuosta kohdasta en ole näkemäni enkä videoiden jälkipuinnin seurauksena samaa mieltä testaajien kanssa.

****************************************************************************

HILMA LT +129, laukausvarma.

Seuraavaksi testattiin sitten Hilma. Hilman oletin paineistuvan ja olevan kestämättä käsittelyä tilanteessa, jossa se on ns. omillaan. MH-kuvauksessa käsittelyä ei voitu tehdä, leikkiyritys aiheutti voimakkaan pelkoreaktion ja vieraan mukaan ei ollut puhettakaa neitiä saada lähtemään. Myös arkeen ja Hilman pelko-ongelmiin peilaten en uskaltanut odottaa testiltä kovinkaan paljoa. Toimintakykyä ajattelin Hilmasta kuitenkin jonkinverran löytyvän eli siinä arvaukseni osui oikeaan. Terävyyttä Hilmasta tiesin myös ainakin jossain määrin löytyvän.
Taisteluhalun ajattelin pienemmäksi ja hermorakenteen huonommaksi. Hilma on vilkkaampi kuin Tauno eli sitäkin kyllä arvelin neidissä olevan. Oletin sen kuitenkin "jumittuvan" testissä paineen takia eli en uskonut näidenkään tiedossa olleiden ominaisuuksien tulevan esille tässä määrin.

Hilma taiteli itselleen testissä kokonaiset +129 pistettä.

1. TOIMINTAKYKY

+1 Kohtuullinen

2. TERÄVYYS

+3 Kohtuullinen, ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua

3. PUOLUSTUSHALU

+3 Kohtuullinen, hillitty.

4. TAISTELUHALU

+2 Kohtuullinen.

5. HERMORAKENNE

+1 Hieman rauhaton

6.TEMPRAMENTTI

+1 Erittäin vilkas

7.KOVUUS

+1 Hieman pehmeä

8. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS

+2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen

9. LAUKAUSPELOTTOMUUS

Laukausvarma 

Videot Hilman testin kulusta ja viimeisipänä palaute.

Osa yksi.Alkujutustelut ja leikki (yritys) ja kelkan alku. Tästä videosta jo näkee selvästi, että Hilma on menossa touhuamaan jotain mieluista, vire on aivan älytön verrattuna koiran normaaliin olemukseen. Emme päässeet aloittamaan testiä ns. normaalissa ja rauhallisessa mielentilassa.

Osa kaksi.Kelkkaan tutustuminen. Tässä ilmenee palautteessakin mainittu sijaistoiminto, vähän samaa esiintyi MH:ssakin eli Hilma alkaa touhuta (nuuskia, syödä ruohoa tai vipeltää ympäriinsä, kun sille tulee vaikeampi paikka).

 Osa kolme. Hyökkäys meitä kohti.

 Osa neljä. Haalari yllätys.

Osa viisi. Räminätynnyri ja siihen tutustuminen.

Osa kuusi. Hyökkäys koiran ollessa yksin seinässä (tästä näkee hyvin Hilman "poissaolevuuden", kun hyökkääjä tulee käsittelemään.

Osa 7. Palaute.

Hilman testi yllätti minut ja kanssaihmiset voimakkaasti. Pikkukoira on kunnolla pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Reaktiot todella olivat kuvatun mukaisia ja koira osoitti voimakasta puolustushalua ja terävyyttä. Luoksepäästävyydessä Hilma ei mielestäni yltänyt samaan kuin Tauno eli olisin itse rankannut ainakin hieman pidättyväiseksi Taunon käytökseen peilaten.

Sitä en tiedä, miten paljon testiin vaikutti se, että Hilma kuvitteli autosta lähdöstä alkaen olevansa pelastuskoiratreeneissä ja lähtevänsä etsimään ukkoja (samat olosuhteet, kyseisellä paikalla on treenattu ja ihmisiä vilisee ympärillä, jotka vaikuttavat olevan menossa piiloihin). Saadessani tietoon, että testi on tutulla Hilman lempilajin treenaamiseen käytetyllä paikalla minun olisi ehkä pitänyt vähän miettiä, mutta turhapa tässä on jälkiviisastella. En siis sinällään toivonut Hilmalle huonoa tulosta, arkipäivän ongelmia testitulos ei muuta miksikään, mutta jotenkin jäi sellaine olo, että koira ei aivan omana itsenään testiä suorittanut. Taunon kanssa taas ei ole tämmöistä fiilistä, vaikka käytännössä Tauno oli koirista se, joka sai huonomman tuloksen kuin mitä odotin/toivoin. Videoista on nähtävillä, ettei Hilma ollut kaikenaikaa täysin läsnä testin aikana vaan pyrkii jatkuvasti johonkin päämäärään, ilmeisesti sinne ukkojen etsintään. Käsittelyt ja muut menivät ok, mutta niissäkään koira ei ollut mukana, se sieti käsittelyn, mutta ajatukset eivät olleet kyseisessä hommassa. Koira reagoi asioihin ja tapahtumiin, mutta muuttui sitten melkein heti välinpitämättömäksi ympäristöä kohtaan ja alkoi pyrkiä tuntemattomaan päämääräänsä. Normaali hihnakäytös on Hilmalla rauhallista, en ole koskaan sen nähnyt (muuta kuin peko-treeneissä) esim. tuolleen roikkuvan pannan varassa, kuin osassa videoissa sen näkee tekevän.

Huomaavatko muutkin saman, että koira on epänormaalissa vireystilassa? 

Pystyikö Hilma virittymisensä kautta kestämään tavallista enemmän painetta ja suhtautumaan pelottaviin asioihin välinpitämättömästi? Normaalisti yksin seinässä kiinni olevaa Hilmaa ei olisi kovinkaan suositeltavaa mennä käsittelemään vieraan ihmisen toimesta eli tuossa kohtaa olin olettanut puolustuksen ja agression jäävän päälle. Tämä jää ikuiseksi arvoitukseksi, mutta näin koira todella toimi.

Uskonko minä edelleen testiin, vaikka koirani saivat tulokset, joita en odottanut? Suhtaudunko luonnetesteihin, osa-alueiden tarkasteluun ja kokonaistulokseen jotenkin eritavalla kuin ennnen? Uskon testin antavan vahvoja suuntaviivoja siitä millainen koira on, ainakin silloin, kun koira on testissä normaalissa rauhallisessa ja rennossa mielentilassa. Spekuloin toki testiä, mutta en halua enkä aio selitellä tuloksia, koirat saivat reaktioitaan vastaavat tulokset (no, lukuunottamatta pientä näkemyseroa parissa kohdassa Taunon testiä). Koirat saivat myös hyväksytyt testitulokset kumpainenkin, mikä on todella hienoa asia. Jatkossa ehdottomasti jokainen koirani käy testissä iän ollessa täynnä ja lämpimästi suosittelen testiä kaikille. Testi tulee minun koirieni kohdalla myös vahvasti näyttelemään roolia siinä ketä koiristani käytetään jalostukseen tai teetänkö jollain koiralla joskus pentueen (jos nyt ikinä saan sitä jalostunarttua itselleni). Ainut jalostuskäytön kriteeri testi ei missään tapauksessa tietenkään ole ja esim. Hilman kohdalla kohtuullisen hyvä testitulos ei muuttanut sitä tosiasiaa, ettei se ole jalostuskoira. Taunon kohdalla taas voisi ajatella (jos nyt unohdetaan sen olevan goljat), että sillä ei ehkä olisi testin ja muiden asioiden perusteella kuitenkaan niin paljoa annettavaa rodulle, että sitäkään tarvitsisi käyttää jalostukseen. Tarkoitan tällä siis konaisuutta, johon kuuluu terveys, ulkomuoto, luonne ja koulutettavuus.
 Uskoin ennen ja uskon edelleen, että näkemyseroja testaajien ja omistajien välille väkisinkin syntyy ja pieni asia voi muuttaa kokonaispisteytystä radikaalistikkin (eli tuijottakaamme osa-alueita), mutta testi kuitenkin osoittaa oikean suunnan eli hyvästä koirasta ei leivota huonoa eikä huonosta hyvää noin pääsääntöisesti ainakaan. Hyväksytyn testin raja +75 on minusta aika hyvä. Tuohon pistemäärään yltää, vaikka koiralla menisi osa-alueita erittäin huonostikkin tai vastaavasti taas ihan tasaisen tapppavalla kultaisella keskitiellä. Hilmastahan testissä leivottiin tavallaan paljonkin todellisuutta parempi, mutta Hilman kohdalla testin luotettavuus mielestäni kärsi pienen inflaation koiran oudon mielentilan takia (ja minun moga oli tuo testipaikka ja ajattelemattomuus sen suhteen, ilmoittaessani en tiennyt paikkaa).

 Ehkä tämän oman testikokemuksen myötä vahvistui myös se ajatus, että kerta näillä suorituksilla päästiin tämmöisiin pisteisiin (ja kaikissa/lähes kaikissa osa-alueissa plussalle) pitäisi kyllä jokaisen mukavan kotisessenkin pystyä samaan tai jopa parempaankin. Tasapainoinen ja hyvähermoinen koira on paras seurakoira.